Tulin
kotiini recessiivin kirjavan tumman vihreän koiraan kanssa
20 syyskuuta 1997, sillä ihastuin siihen eräässä
undulaatti näyttelyssä jossa olin auttamassa. Viikon
päästä otin yhteyttä undulaattien kasvattajaan
ja seuravalla viikolla olin hänen luona ja ostin naaraan
häneltä. Naaras oli normaali vaalean vihreä
undulaatti tyttö joka oli syntynyt 10 kesäkuuta
-97. Se oli vähän rohkeampi kuin koiras, mutta oli
silti hyvin rauhallinen ja kiltti. Se ei purrut vaikka otin
sen käsiini, koiras kyllä tekee sen. Olin hyvin
surullinen kun se yhtääkkiä kuoli tammikuussa
2004.
Kun tulin kotiin naaraan kanssa niin koiras tuli iloiseksi.
Koiras osoittaa kiintymystä naarasta kohtaan mutta kuten
kaikki undulaatti naaraat niin ei sekään näytä
tunteitaan että välittäisi pojasta yhtään
mitään. Mutta kuitenkin se huomaa kaikki mitä
tapahtuu. Poika visertelee vähän eritavalla kuin
minun aikaisemmat undulaatit, sen laulu on vähän
pehmeämpää ja sillä on myös ääniä
joita en ole koskaan aikaisemmin kuullut. Ehkä se on
oppinut ne aikaisemman omistajan luona hänen isossa ulkohäkissä?
Resessiivin kirjava kuviollinen undulaatti puhuttelee minua
sillä ei mikään lintu ole ihan samannäköinen
kuin toinen, että se on vaikeampaa saada hyvän näköisiä
resessivin kirjavia lintuja on haaste minulla, eikä ole
niin helppoa pitää kokoa näissä undulaateissa.
Aikaisemmin en tietänyt paljon näistä asioista
mutta olen toivottavasti oppinut vähän muilta enemmän
kokeneimmilta undulaatin kasvattajilta. Saa sitten nähdä
jos saan hienoja resessiivin kirjavia poikasia tulevaisuudessa.
Laitoin nuorelle undulaatti parille pestäpöntön
kun naaras oli noin vuoden vanha ja kummatkin olivat hyvässä
parituskunnossa. Naaras oli kiinnostunut pöntöstä
mutta koiras ei oikein tiennyt mitä tehdä joten
lopulta naaras ei ollut enää kiinnostunut. Ostin
pari lisää englantilaista undulaattia, pari harmaan
vihreätä koirasta, joten pari sai kuulla muittenkin
undulaattien ääniä, ei vieläkään
tapahtunut mitään. Yksi niistä harmaan vihreistä
undulaateista kuoli, en tiedä miksi. Vaihdoin parit ja
kokeilin laittaa sen vaalean vihreän naaraan harmaan
vihreän koiraan kanssa ja wow, ne löysivät
heti toisensa. Annoin niille pesäpöntön talvella
2000-01, kun mielestäni oli molemmille hyvä pesimisaika.
Ne parittelivat ja naaras muni noin kymmenen munaa ja hautoi
niitä, mutta huokaus! ei YKSIKÄÄN ollut hedelmöittynyt.
Se muni lisää munia, mutta ei YKSIKÄÄN
ollut hedelmöittynyt tälläkään kertaa!
Noin kahdestakymmenestä munasta kahdesta munasadosta
ei tullut ainoatakaan poikasta! Sain myös taivaan sinisen
split resessiivin kirjavan naaraan ja laitoin sen minun resessiivin
kirjavan koiraan kanssa. Ne näyttävät kiinnostuneen
toisistaan, mutta tarvitsevat enemmän harjoittelua miten
paritellaan. ;-)
No, saa nähdä tulevaisuudessa jos nykyiset undulaatit
saavat yhtäkään pentua tai jos ostan lisää.
Toiset undulaatin kasvattajat joitten kanssa olen ollut yhteydessä
saivat runsaan määrän pentuja sesonkina 2000-01,
joten olin vähän ärtynyt undulaattieni tuloksesta!
Tähän vuoteen saakka (2004) nykyiset undulaatit
eivät ole saaneet yhtäkään pentua.
|